torstai 27. maaliskuuta 2014

Hetki vanhemman elämässä

Se hetki koittaa meille kaikille vanhemmille jonain päivänä. Minut se saavutti jo. Siksi tänään minua kosketti rukous, jonka haluan jakaa myös sinulle:

Jumala,
lapseni jalat
ylettävät pohjaan
lastenaltaan syvimmässä osassa.

Auta minua
kasvamaan
hänen kanssaan
myös upottaviin vesiin,
    sinne missä kummankaan
    jalat eivät kanna.

                        (Minna Jaakkola)



listen to ‘Hetki vanhemman elämässä’ on Audioboo

Hae oma rukouksesi Kappelista!

Lähettänyt klo

15 kommenttia:

  1. Terhi30. maaliskuuta 2014 klo 2.19

    Niin kaunista:) Kiitos hartaudesta! Kuva ja tarina tukevat toisiaan.

    VastaaPoista
  2. Ida-Maria2. huhtikuuta 2014 klo 1.35

    Yksinkertaisilla elementeillä saa toimivan verkkohartauden. Voimia sen sanoin teille kaikille kotiin.

    Kehitysidea: lue rukousteksti nauhalle ja laita podcastina kuunneltavaksi blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown2. huhtikuuta 2014 klo 12.50

      Hei mie tahon oppia myös tuon podcastin, vaikken olekaan varma haluanko omaa ääntäni nauhoittaa ja laittaa tänne..

      Poista
    2. Ida-Maria4. huhtikuuta 2014 klo 5.08

      Saija, kannattaa tutustua esimerkiksi Soundcloudiin: https://soundcloud.com/

      Poista
    3. Terhi4. huhtikuuta 2014 klo 8.41

      No niin täällähän tämä äänijuttukin oli. Ja vielä Soundcloud, jee, käytän sitä jo, en tosin itseäni varten, kuuntelen sieltä poikani musiikkituotantoa:) Nyt porukalla tämä käyttöön verkkohartauksiin ja -materiaaleihin.

      Poista
    4. Salla Vainio4. huhtikuuta 2014 klo 10.40

      Ida-Maria opeta miullekin se nauhottaminen ja podcastaaminen please :)

      Poista
  3. Some-Sirpa2. huhtikuuta 2014 klo 1.44

    Ihana! Just näin se on!

    VastaaPoista
  4. puhekupla2. huhtikuuta 2014 klo 11.26

    Teksti ja kuvan tunnelma tukevat toisiaan. Sopivan lyhyt teksti, niin että sen jaksaa täällä teksti- ja tietotykityksessä lukea.

    VastaaPoista
  5. Unknown2. huhtikuuta 2014 klo 12.52

    Komppaan Kaarinaa, tässä vaiheessa päivää siis yötä, juuri sopivan mittainen. Kuitenkin puhutteleva. Tykkäsin. Mie jotenkin pelkään et miulla aina menee liian pitkiksi omat jutut, että tulee vaan jaariteltua jonniin joutavia.

    VastaaPoista
  6. Irina3. huhtikuuta 2014 klo 2.50

    Ihanan lyhyt ja ytimekäs! Me like :)

    VastaaPoista
  7. Unknown3. huhtikuuta 2014 klo 4.34

    Aivan ihania ajatuksia ja ihana hartaus.

    VastaaPoista
  8. Unknown3. huhtikuuta 2014 klo 4.36

    Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unknown3. huhtikuuta 2014 klo 4.37

      Kommentti tuli kahteen kertaan!!

      Poista
    2. Salla Vainio4. huhtikuuta 2014 klo 10.42

      Kiitos Kaikille ihanista palautteista! Nyt kun luen tämän uudestaan kyynelehdin täällä, koska olen kovien tämänviikkoisten sairaalakokemusten kautta saanut vielä 2 -vuotiaan pienemme isonveikan ja meidän kaikkien luokse. Tämäkin hartaus saa minulle eri siivet tämän kokemuksen jälkeen.

      Poista
  9. alra13. huhtikuuta 2014 klo 3.05

    Kaunis hartaus ja tunteita herättävä. Herkistyin omien vaikeiden muistojeni myötä. Ehkä teenkin siitä oman hartaustekstini.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)